JYK:ssä on panostettu kosteudenhallintaan

Järvenpään yhteiskoulun eli JYK:n hankkeen kosteudenhallintakoordinaattori, Rambollin projektipäällikkö Magnus Stagnäs korostaa, että tämän päivän koulurakentamisessa kosteudenhallinta otetaan vakavasti. JYK:ssä ongelmakohdat on pyritty kartoittamaan jo etukäteen laajalla yhteistyöllä.

Kosteudenhallinnan ennakointi on JYK:ssä alkanut jo suunnitteluvaiheessa, jolloin rakenteiden riskikartoitus on tehty yhdessä suunnittelijan, rakennuttamisesta vastaavan Mestaritoiminnan ja kosteudenhaalintakoordinaattorin kanssa.

– Olen ollut mukana sekä alun kartoitustyössä että tarkastamassa suunnitelmia. Kun rakennustyöt alkoivat, olen tarkastanut myös urakoitsijan tekemän kosteudenhallintasuunnitelman. Pidämme myös säännöllisesti Terve talo -seurantapalavereita, joissa etsitään työmaa-aikaisia keinoja hallita kosteutta, kertoo Magnus ja antaa kiitosta JYK:n hankkeelle valitulle projektinjohtourakkamuodolle.

– Urakkamuoto mahdollistaa yhteistyön tekemisen ja keskustelun koko hankkeen ajan, koska tarkemmat toteutussuunnitelmat laaditaan vasta urakoitsijavalinnan jälkeen,  eikä asioita ole tarvinnut lyödä lukkoon jo urakan tarjousvaiheessa.

Ennakointi tärkeää

Kosteudenhallinnassa onkin Magnuksen mukaan erityisen tärkeää ottaa asioita riittävästi huomioon jo hankkeen suunnittelupöydällä. JYK:n kaltaisessa hankkeessa, jossa rakennusta ei huputeta, vaan käytetään paikallisia sääsuojia tarpeen mukaan, materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. Rakenteiden tulee kestää työmaavaiheessa säätä kuin säätä.

– Työmaa-aikainen kosteuden torjunta on tärkeä vaihe. JYK:ssä on esimerkiksi ulkoseiniin valittu kovat eristeet mineraalivillan sijaan. Ikkunoissa ei ole käytetty puisia apukarmeja vaan metallisia karmikenkiä, joihin ikkunat kiinnitetään. Liikuntasalin yläpohjassa on puolestaan käytetty esivalmistettuja elementtejä, jotka tulevat sääsuojattuna paketteina työmaalle, listaa Magnus kosteudenhallinnan kannalta hyviä materiaalivalintoja.

Rakentamisen työjärjestys on myös suunniteltu siten, että kosteusherkän sisävaiheen töitä ei tehdä ennen kuin on varmistettu, ettei tiloihin enää pääse vettä.

Uuteen koulurakennukseen on valittu myös helposti ylläpidettäviä lattiamateriaaleja, pääosin hiottua betonia. Kaikki materiaalit ovat M1-luokiteltuja eli testattu sisäilmaturvallisiksi tuotteiksi. JYKissä on kiinnitetty myös erityistä huomioita kosteudenhallintaan muun muassa toteuttamalla pääosaan rakennusta korkeat tuulettuvat ryömintätilat.

Työmaavaiheen valvonta lisääntynyt

Koulurakentamisen laatu on viime vuosina puhututtanut laajasti. Magnus vakuuttaa, että tänä päivänä koulut rakennetaan toisella tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten.

– Erityisesti työmaavaiheeseen on tullut paljon muutoksia. Nyt seurataan ja valvotaan urakoitsijan työtä tarkemmin. Urakoitsijalta vaaditaan dokumentaatiota työvaiheista ja erilaisia laadunvarmistustoimenpiteitä.

JYK:n hankkeessa kosteudenhallinta on varmistettu myös rakenteisiin asennettujen kosteusantureiden avulla. Anturit tuottavat tietoa rakenteiden kosteudesta sekä työmaavaiheessa että valmiin rakennuksen käytön aikana.

– Anturit tuottavat dataa jo nyt, mutta vasta kun tulevina viikkoina katot ja seinät saadaan umpeen ja kuivuminen alkaa, tietoa aletaan seurata. Mutta siitä huolimatta, että anturit tuottavat tärkeää tietoa, pinnoilta mitataan kosteus myös perinteisin keinoin ennen pintojen päällystämistä, korostaa Magnus.

Kosteudenhallintatyö jatkuu myös rakennuksen valmistumisen jälkeen. Ylläpidolla on merkittävä rooli kosteudenhallinnassa, koska vääräntyyppisellä huollolla voi saada aikaan sisäilmaongelmia.